Aurinkokuvien pinoaminen

Aurinkokuvien SER-tiedoston pinoamiseen löytyy useampi ohjelma, joista Autostakkert! 4 on ehkä suosituin ja helpoin käyttää. Pilvisen päivän datan käsittelyyn Astrosurface ja PlanetarySystemStacker tarjoavat kelvon vaihtoehdon. 

Kaikki kolme ohjelmaa ovat ilmaisohjelmia.

Autostakkert! 4 tarjoaa osan toiminnoista automaattisesti asetukset valiten, joiden avulla yleensä kuvat onnistuu hienosti. Ensiksi valitaan File/Open Avi/SER. Video latautuu ohjelmaan ja varmistetaan oikeat valinnat Surface/planet valikon osalta. Seuraavaksi valitaan Analyze, jolloin ohjelma käy läpi laadullisesti koko videon yksittäiset ruudut. Ohjelmiston toisen ruudun avulla yksittäisiä ruutuja voi selata viemällä hiiren vihreän FRAMES ruudun liukuvalikkoon. Tämän avulla voi poimia manuaalisesti huonoimmat ruudut pois (väliyönti huonon ruudun kohdalla) tai etsiä esimerkiksi ohilentäneen lokin ylilento.

Riippuen kuvaushetken ilmakehän väreilystä (seeing), on videon ruuduista käyttökelpoista dataa yleensä 10-30%. Määrä voi olla huomattavasti pienempi tai suurempi, sillä tähän vaikuttaa luonnollisesti seeingin lisäksi videon pituus. 

Ennen kuvan pinoamista varmistetaan tallennettavan kuvan muoto Stack Options valikosta TIF-muotoon. Pinottavan/pinottavien ruutujen määrän voi valita joku määrällisesti tai prosentuaalisesti. Koko kiekon vetyalfakuvan pinoamiseen voi käyttää esimerkiksi 150, 300 ja 500 ruudun pinoja tai 5%, 15% ja 30%. 

Drizzlen kohdalla voi valita off. Ylävalikon asetuksista ei yleensä ole tarvetta lähteä hakemaan lisäasetuksia. 

Toisesta ruudusta valikoidaan kohdistuspisteiden määrä ja koko. Yleensä 48 on hyvä, jonka jälkeen voi painaa Place AP grid. Ohjelma piirtää automaattisesti pinottavan kuvan kohdistuspisteet. Jos reunalla on himmeitä protuberansseja joihin kohdistuspisteet eivät ole lisättynä, niitä voi lisätä vielä erikseen manuaalisesti.